EN:n NÆNNOESVOETEULMIEHns
EN:n nænnoesvoeteulmieh leah veartenen ektie barkoesoejkesje giefiesvoetem nåhkehtidh, joekehtsvoeti vööste gæmhpodh jïh klijmajarkelimmieh tjöödtjestidh åvtelen 2030.
EN:n NÆNNOESVOETEULMIEH
1. Ulmie: Gaajhkesåarhts giefiesvoeth nåhkehtidh abpeveartenisnie
1.1) 2030 åvtelen abpe ekstreeme giefiesvoetem nåhkehtidh
1.2) 2030 åvtelen jïh nasjonaale definisjovni mietie, låhkoem ålmijste, nyjsenæjjijste jïh maanijste gaajhkine aaltarinie mah giefiesvoetesne jielieminie unnemes bieliem unniedidh.
1.3) Nasjonaale sjïehtedamme sosijaale tryjjesvoeteöörnegh jïh råajvarimmieh
gaajhkesidie sjïehtesjidh, unnemesstandaardigujmie, jïh 2030 åvtelen joekoen gellie öörnegh jïh råajvarimmieh giefies jïh prååsehke almetjidie
1.4) Åvtelen 2030 hoksedh gaajhkh ålmah jïh gujnh, joekoen giefies jïh prååsehke
almetjh, seamma reaktam ekonomeles vierhtide jïh baahtsemem utnieh vihkeles
dïenesjidie, jåartam jïh jeatjah såarhts eekh eekedh jïh gïehtjedidh, jïh aarpan,
eatnemevierhtide, orre teknologijese jïh finansijelle dïenesjidie, aaj
mikrofinansieereme.
1.5) 2030 åvtelen giefies almetji jïh prååsehke almetji vuastalimmiefaamoem
nænnoestidh, guktie dah eah dan tjarke baajnehtamme sjïdth jïh eah leah dan
sååjrehke ekstreeme klijmaheannadimmiej gaavhtan jïh jeatjah ekonomeles, sosijaale baajnehtimmieh jïh katastrofh byjresisnie.
1.a) Tjarke mobiliseeremem vierhtijste hoksedh ovmessie gaaltijijstie, gaskem jeatjah lissiehtamme evtiedimmielaavenjostoen tjïrrh, juktie evtiedimmielaantide, joekoen dah mah eah dan gåhkese båateme evtiedimmesne, nuekie jïh daajroes vierhtieh vedtedh programmh jïh politihkem tjïrrehtidh juktie gaajhkesåarhts giefiesvoeth nåhkehtidh.
1.b) Hijven politihkeles mierievierhkieh tseegkedh nasjonaale, regijonaale jïh
gaskenasjonaale daltesisnie dej evtiedimmiestrategiji mietie mah leah gaagnine dejtie giefies almetjidie jïh tjoeleperspektijvem gorredieh, dejnie aajkojne skåårvemh råajvarimmine lissiehtidh mah giefiesvoetem nåhkehtieh.
2. Ulmie: Nielkiem nåhkehtidh, beapmoejearsoesvoetem jïhbeapmoevoetem bueriedidh jïh nænnoes laanteburriemeevtjedh
2.1) 2030 åvtelen nielkiem nåhkehtidh jïh hoksedh gaajhkh almetjh, joekoen giefies almetjh jïh almetjh geerve tsiehkine, aaj slïedtetjh, nuekie, jearsoe jïh aejlies beapmoem utnieh abpe jaepiem.
2.2) 2030 åvtelen gaajhkesåarhts båajhtoeh beapmoevoetem nåhkehtidh, jïh 2025 åvtelen doh gaskenasjonaale ulmieh jaksedh mej bïjre seamadamme mah leah sjïdtemehööptemen jïh snjååpedimmien bïjre maanaj luvnie vuelelen vïjhte jaepien båeries, jïh noere nïejti, nåajsan gujni, njammehtæjjah gujni jïh båarasåbpoe almetji beapmoevoetedaerpiesvoeth gorredidh.
2.3) 2030 åvtelen smaaveskaala beapmoeprodusenti produktiviteetem jïh sïjsebaalhkah guektiengïerth dan stoerre darjodh joekoen gujnide, aalkoeåålmegidie, fuelhkide, gåetiekreekejuhtijealmetjidie jïh göölijidie, gaskem jeatjah jearsoe jïh seamma baahtsemen tjïrrh jåartese, jeatjah produksjovnevierhtide jïh barkoevierhtide, daajrose, finansijelle dïenesjidie, maarkedidie jïh nuepieh aarvoesjugniedæmman jïh barkose laanteburrien ålkolen.
2.4) 2030 åvtelen hoksedh nænnoes systeemh beapmoeproduksjovnse gååvnese, jïh tjarke vuekieh sjïehtesjidh mah lissiehtamme produktiviteetem jïh produksjovnem vedtieh, mah viehkiehtieh ekosysteemide tjåadtjoehtidh mah sjïehtedimmiem klijmajarkelimmide, ekstreemevearaldasse, gajhkadahkese, dulvese jïh jeatjah katastrofide bueriedieh, jïh mah ånnetji ånnetji areaali jïh jåartan kvaliteetem bueriedieh.
2.5) 2020 åvtelen dam genetihkeles gellievoetem tjåadtjoehtidh vetsmijste,
gåetienkreekijste jïh vïlles aarhtijste, gaskem jeatjah nasjonaale, regijonaale jïh
gaskenasjonaale ræjhkoes vetsmie- jïh sjædtoevåarhkoej tjïrrh, jïh baahtsemem eevtjedhakten rïektes jïh seammavyörtegs joekedæmman dejstie aevhkijste mejtie åådtje åtnoen tjïrrh gen-vierhtijste jïh aerpievuekien daajroste, gaskenasjonaale sïemesvoeten mietie.
2.a) Gaskem jeatjah buerebe gaskenasjonaale laavenjostoen tjïrrh skåårvemidie
infrastruktuvresne lissiehtidh voenine, dotkemisnie jïh bïhkedimmiedïenesjinie
laanteburrien sisnjelen, teknologijeevtiedimmesne jïh sjædtoej jïh gåetienkreeki genbaanghkine, dejnie aajkojne produksjovnekapasiteetem laanteburresne bueriedidh evtiedimmielaantine, joekoen dejnie laantine mah eah leah dan gåhkese båateme evtiedimmesne.
2.b) Doha-latjkoen mandaaten mietie åesiestimmierestriksjovnh jïh botnjemh veartenen laanteburriemaarkedinie staeriedidh jïh heerredidh, gaskem jeatjah akten parallelle nåhkehtimmiem tjïrrh gaajhkesåarhts eksportesubsidijijstie laanteburrievaarojne jïh gaajhkh eksporteråajvarimmine seammalaakan effektine.
2.c) Råajvarimmieh nænnoestidh juktie hoksedh beapmoevaaroej navradahke – jïh derivaatemaarkedh hijvenlaakan juhtieminie, jïh varke baahtsemasse
maarkedebievniemasse sjïehteladtedh, gaskem jeatjah beapmoevåarhkoej bïjre, juktie ekstreeme beapmoeåasah gaertjiedidh.
3. Ulmie: Hijven healsoem gorredidh jïh jieledekvaliteetemgaajhkesidie eevtjedh, saaht man båeries lea
3.1) 2030 åvtelen låhkoem gaajhkijste tjidtjijste giehpiedidh mah baersieldimmesne jaemieh veartenisnie vuelelen 70 raajan fïerhten 100 000 jielije reakasovveme maanese
3.2) 2030 åvtelen jaemedefåantoeh nåhkehtidh mejtie maahta heerredidh aadtjen reakasovveme maanaj jïh maanaj luvnie nuerebe goh vïjhte jaepieh, aktine ektie ulmine gaajhkide laantide jaemedefåantoeh giehpiedidh aadtjen reakasovveme maanaj luvnie, jeenjemes 12 fïerhten 1000 jielijereakadamme maanese jïh jeenjemes 25 fïerhten 1000 jielije aadtjenreakadamme maanaj luvnie vuelelen 5 jaepien båeries
3.3) 2030 åvtelen skïemtjelasside aids, gåbloegossehtahke, malaria jïh ij dan åehpies tropiske skïemtjelassh tjöödtjestidh, jïh hepatihtem, skïemtjelassh mah leah tjaetsien gaavhtan jïh jeatjah suetieskïemtjelassh nåhkehtidh
3.4) 2030 åvtelen låhkoem dejstie maanijste mah fer aareh reakasuvvieh ijsuetieskïemtjelassi gaavhtan gåalmahtassese giehpiedidh hööptemen jïh
båehtjierdimmien tjïrrh, jïh mentaale healsoem jïh jieledekvaliteetem eevtjedh
3.5) Hööptemem jïh båehtjierdimmiem ruvsemehtieåtnoste nænnoestidh, gaskem jeatjah båajhtoeh åtnoe narkotihkeste jïh alkohovleste
3.6) 2020 åvtelen bieliem unniedidh dejstie mah valkeseovlahkoej gaavhtan jaemieh jïh haeviem åadtjoeh
3.7) 2030 åvtelen sïejhme baahtsemem hoksedh dïenesjidie mah leah seksuelle jïh reproduktijve healsoen bïjre, aaj fuelhkiesoejkesjimmie jïh bïevnesh jïh lïerehtimmie mah dïsse govlesuvvieh, jïh hoksedh reproduktijve healsoe meatan vaaltasåvva nasjonaale strategiji jïh programmi sïjse
3.8) Sïejhme baahtsemem jaksedh healsoedïenesjijstie, aaj öörnegh mah ekonomeles konsekvensi vööste vaarjelieh, jïh sïejhme baahtsemem vihkeles jïh hijven healsoedïenesjidie jïh jearsoe, eensi jïh daerpies daalhkesidie jïh vaksijnide hijven kvaliteeteste jïh liehties åasan åvteste
3.9) 2030 åvtelen låhkoem tjarke giehpiedidh dejstie mah vaarege kjemikaliji jïh
dearjoedehteme elmien, tjaetsien jïh jåartan gaavhtan jaemieh,
3.a) Tjïrrehtimmiem Veartenen healsoeorganisasjovnen mieriekonvensjovneste
nænnoestidh hööptemen bïjre dågkaskaarijste gaajhkine laantine
3.b) Dotkemem jïh evtiedimmiem dåarjoehtidh vaksijnijste jïh daalhkesijstie
suetieskïemtjelassi jïh ij-suetieskïemtjelassi vööste mah uvtemes evtiedimmielaanth baajnehtieh, baahtsemem hoksedh daerpies daalhkesidie jïh vaksijnide liehties åasan åvteste, Doha-latjkoen mietie TRIPS-latjkoen jïh almetjehealsoen bïjre, mah evtiedimmielaanti reaktam vihtiestieh njoelkedasside ellieslaakan nuhtjedh, mah leah nuepien bïjre almetjehealsoem vaarjelidh jïh joekoen daalhkesh hoksedh gaajhkesidie, åesiestimmielatjkosne immaterijelle reaktaj bïjre
3.c) Lissiehtamme finansieeremem åadtjodh healsoedïenesjijstie jïh dåårrehtimmeste, evtiedimmeste jïh lïerehtimmeste healsoebarkijijstie evtiedimmielaantine, joekoen dejnie unnemes evtiedimmielaantine jïh smaave evtiedimmiesåålestaatine, jïh barkedh ihke dagkerh barkijh jåerhkieh laantine årrodh
3.d) Kapasiteetem gaajhkine laantine nænnoestidh, joekoen evtiedimmielaantine, aareh bïeljelimmien, vaahragiehpiedimmien jïh gïetedimmien bïjre nasjonaale jïh veartenevijries healsoevaahrijste
4. Ulmie: Feerhmeles, rïektes jïh hijven ööhpehtimmiemhoksedh jïh nuepieh lïerehtæmman gaajhkesidie eevtjedhmij abpe jieledem ryöhkoe
4.1) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh nïejth jïh baernieh namhtah jïh seammavyörtegs maadthskuvlem jïh jåarhkelïerehtimmiem illieh jolle kvaliteeteste mij maahta sjyöhtehke jïh tjïelke lïeremenåhtoem dejtie vedtedh
4.2) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh nïejth jïh baernieh nuepieh utnieh hijven aareh evtiedæmman jïh hoksese, jïh baahtsemem aarhskuvlese åadtjoeh, guktie dah leah ryöjreldihkie maadthskuvlesne aelkedh
4.3) 2030 åvtelen hoksedh nyjsenæjjah jïh ålmah seamma nuepieh hijven teknihkeles jïh barkoefaageles lïerehtæmman jïh jollebe ööhpehtæmman utnieh, aaj universiteeteööhpehtimmie, akten liehties åasan åvteste
4.4) 2030 åvtelen tjarke lissiehtimmiem åadtjodh noeri jïh geerve almetji luvnie mah maahtoem utnieh, gaskem jeatjah teknihkeles faagine jïh barkoefaagine, mah leah sjyöhtehke fasseldimmesne, eensi barkose jïh entreprenørskapese.
4.5) 2030 åvtelen tjoelejoekehtsh ööhpehtimmesne jïh lïerehtimmesne nåhkehtidh jïh seamma baahtsemem hoksedh gaajhkide daltesidie ööhpehtimmien jïh barkoefaageles lïerehtimmien sisnjeli prååsehke dåehkide, aaj almetjh giehpiedamme funksjovnemaahtojne, aalkoealmetjh jïh maanah prååsehke tsiehkine
4.6) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh noerh jïh stoerre låhkoe geerve almetjijstie, dovne nyjsenæjjah jïh ålmah, lierieh lohkedh, tjaeledh jïh ryöknedh
4.7) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh learohkh jïh studeenth dam maahtoem vejtiestieh mij lea daerpies nænnoes evtiedimmiem eevtjedh, gaskem jeatjah ööhpehtimmien tjïrrh nænnoes evtiedimmesne jïh jieledevuekesne, almetjereaktah, mïrrestalleme, eevtjeme raeffie- jïh ij vædtsoehvoetekultuvreste, veartenevijries årromevoete jïh aarvoebïejeme kulturelle gellievoeteste jïh kultuvren dåarjoe nænnoes evtiedæmman
4.a) Ööhpehtimmiefaalenassh tseegkedh jïh orrestehtedh mah lea maanavietseles, jïh mah tjoelejoekehtsh jïh almetjh giehpiedamme funksjovnemaahtojne krööhkestieh, jïh jearsoe, ij-vædtsoeh, feerhmeles jïh radtjoes lïeremebyjresh gaajhkesidie huksieh
4.b) 2020 åvtelen tjarke lissiehtimmiem jaksedh veartenevijries låhkosne stipendijste mah gååvnesieh studeentide evtiedimmielaantijste, joekoen doh unnemes evtiedamme laantijste, smaave evtiedimmiesåålestaatijste jïh afrikaanen laantijste, juktie dejtie nuepieh vedtedh jollebe ööhpehtæmman, gaskem jeatjah barkoefaageles lïerehtimmie jïh programmh bïevnese- .jïh gaskesadtemeteknologijese, teknihke, insjenöörefaage jïh vitenskape, dovne jeatjah evtiedimmielaantine jïh laantine mah
4.c) 2030 åvtelen tjarke lissiehtimmiem åadtjodh maehteles lohkehtæjjijste, gaskem jeatjah gaskenasjonaale laavenjostoen tjïrrh lohkehtæjjaööhpehtimmien bïjre evtiedimmielaantine, joekoen dejnie unnemes evtiedamme laantine jïh smaave evtiedimmiesåålestaatine.
5. Ulmie: Mïrrestallemem jaksedh jïh nïejti jïh gujni sijjiemseabradahkesne nænnoestidh
5.1) Gaajhkesåarhts sïerredimmieh nïejtijste jïh gujnijste abpe veartenisnie
nåhkehtidh.
5.2) Gaajhkesåarhts vædtsoesvoeth nåhkehtidh gaajhki nïejti jïh gujni vööste dovne byögkeles jïh privaate suerkesne, aaj almetjeåesiestimmie, seksuelle nuhteme jïh jeatjahsåarhts nuhteme
5.3) Gaajhkh eerjije dahkoeh nåhkehtidh, goh maanapruvreme, aareh pruvreme jïh noerhkemepruvreme, jïh tjoeleirhkelimmie
5.4) Jååhkesjidh jïh aarvoem bïejedh hokse- jïh gåetiebarkose man åvteste ij
maaksoem åadtjoeh byögkeles dïenesji, infrastruktuvren jïh sosijaalepolitihken tjïrrh, jïh juekeme dïedtem gåetieguntesne jïh fuelhkesne eevtjedh, dan mietie mij fïereguhtene laantesne sjeahta
5.5) Hoksedh gujnh ellieslaakan jïh tjïelkelaakan åadtjoeh meatan årrodh jïh seamma nuepieh utnieh njueniehkisnie årrodh barkosne gaajhkine daltesinie gusnie sjæjsjalimmieh vaaltasuvvieh, politihkesne, ekonomeles jïh byögkeles jieliedisnie
5.6) Baahtsemem hoksedh hijven seksuelle jïh reproduktijve healsose jïh
reproduktijve reaktide gaajhkesidie, dahkoeprogrammen mietie gaskenasjonaale konferanseste årroji jïh evtiedimmien bïjre, dahkoesoejkesjen mietie Beijingeste jïh galhkuvetjaatsegi mietie fïereguhten vaaksjomekonferanseste
5.a) Reformigujmie nïerhkedh juktie gujnide seamma reaktah ekonomeles vierhtide vedtedh, nuepie jåartam jïh jeatjah såarhts eekh eekedh jïh gïehtjedidh jïh baahtsemem utnieh finansijelle dïenesjidie, aarpan jïh eatnemevierhtide, nasjonaale laaki mietie
5.b) Åtnoem sjyöhtehke tekonologijeste nænnoestidh, joekoen bïevnese- jïh
kommunikasjovneteknologije, juktie gujni sijjiem seabradahkesne nænnoestidh
5.c) Hijven politihkem nænnoestidh jïh tjïrrehtidh jïh laakh nænnoestidh mejtie
gåarede tjïrrehtidh juktie mïrrestallemem eevtjedh, jïh nïejti jïh gujni sijjiem
gaajhkine daltesinie seabradahkesne nænnoestidh
6. Ulmie: Nænnoes tjaetsiereeremem jïh baahtsememhoksedh tjaatsan jïh hijven sanitææretsiehkide gaajhkesidie
6.1) 2030 åvtelen hoksedh seammavyörtegs baahtseme jearsoe jovkemestjaatsan gååvnese gaajhkesidie akten liehties åasan åvteste
6.2) 2030 åvtelen baahtsemem hoksedh nuekie jïh seammavyörtegs sanitæære-,
hygijeene- jïh onnegåetietsiehkieh gååvnesieh gaajhkesidie, joekoen nïejti jïh gujni daerpiesvoeth jïh almetji daerpiesvoeth prååsehke tsiehkine
6.3) 2030 åvtelen buerebe tjaetsiekvaliteetem hoksedh viehkine dearjoedehtemem giehpiedidh, slaavvoebaelhkiestimmiem nåhkehtidh jïh dan jïjnje gåarede luejhtemem vaarege tjemikalijijstie jïh materijelleste gaertjiedidh, såelsietjaetsiem unniedidh jïh orrestamme åtnoem jïh jarkelamme åtnoem tjarke lissiehtidh veartenisnie
6.4) 2030 åvtelen nuhtemem tjaetseste gaajhkine suerkine bueriedidh jïh nænnoes åtnoem jïh baahtsemem fïersketjaetseste hoksedh juktie tjaetsievaanojne viehkiehtidh jïh tjarke låhkoem almetjijstie giehpiedidh mah tjaetsievaanoem dååjroeh
6.5) 2030 åvtelen integreereme reeremem tjaetsievierhtijste gaajhkine daltesinie sjïehtesjidh, gaskem jeatjah laavenjostoen tjïrrh laanteraastaj rastah desnie gusnie sjyöhtehke
6.6) 2020 åvtelen ekosysteemh tjaetsine vaarjelidh jïh orresistie tseegkedh, aaj vaerieh, skåajjh, aajeske dajvh, jeanoeh, bïerjesåarhth mah tjaetsiem tjeekieh jïh jaevrieh
6.a) 2030 åvtelen gaskenasjonaale laavenjostoem jïh dåarjoem vijriedidh juktie
barkoefaamoem evtiedimmielaantine tseegkedh gïehtelimmiej jïh programmi sisnjeli mah leah vïedteldihkie tjaetsie- jïh sanitææretsiehkide, gaskem jeatjah teknologije tjaetsietjöönghkemasse, saelhtiem tjaetseste sïerredidh, radtjoes åtnoe tjaetsievierhtijste, gïetedimmie såelsietjaetseste, orresistie åtnoe jïh jarkelamme åtnoe
6.b) Voenges seabradahki meatanårromem dåarjodh jïh nænnoestidh juktie reeremem tjaetsie- jïh sanitææretsiehkijste bueriedidh
7. Ulmie: Baahtsemem hoksedh jaahkods, nænnoes jïhdaajbaaletje energijese akten liehties åasan åvteste
7.1) 2030 åvtelen sïejhme baahtsemem hoksedh jaahkods jïh daajbaaletje
energijedïenesjidie akten liehties åasan åvteste
7.2) 2030 åvtelen låhkoem orrestimmeles energijeste veartenen tjåenghkies
energijeåtnosne tjarke lissiehtidh
7.3) 2030 åvtelen veartenen bueriedimmie energijeeffektiviteeteste edtja
guektiengïerth dan varke juhtedh
7.a) 2030 åvtelen dam gaskenasjonaale laavenjostoem nænnoestidh juktie
baahtsemem dotkemasse jïh teknologijese aelhkebe darjodh suerkesne raajnes
energije, aaj orrestimmeles energije, energiejeffektiviseereme jïh geerve jïh reejnebe teknologije fossijle båeltiemasse, jïh skåårvemh eevtjedh energijeinfrastruktuvresne jïh teknologijesne raajnes energijese
7.b) 2030 åvtelen infrastruktuvrem vijriedidh jïh teknologijem orrestehtedh juktie daajbaaletje jïh nænnoes energijedïenesjh faalehtidh gaajhkide årroejidie
evtiedimmielaantine, joekoen dejnie unnemes evtiedamme laantine, smaave
evtiedimmiesåålestaath jïh evtiedimmielaanth bielelen mearoegaedtie, fïereguhten laanten dåarjoeprogrammen mietie
8. Ulmie: Ihkuve, feerhmeles jïh nænnoes ekonomelesevtiedimmiem, ellies fasseldimmiem jïh eensi barkoemeevtjedh gaajhkesidie
8.1) Ekonomeles evtiedimmiem fïerhten årroejasse tjåadtjoehtidh mij leah fïerhten laanten tsiehkiej mietie, jïh joekoen evtiedimmie bruttonasjonaaleproduktesne unnemes 7 prosenth fïerhten jaepien dejnie unnemes evtiedamme laantine.
8.2) Ekonomeles produktiviteetem lissiehtidh diversifiseeremen, teknologeles
mietiemoeren jïh innovasjovnen tjïrrh, gaskem jeatjah leavlojne dejtie suerkide mah dïenestem vedtieh jïh leah barkoeintensijve
8.3) Politihkem eevtjedh mij evtiedimmien vööste stuvresåvva, mij produktijve
darjomh dåarjohte, eensi barkoesijjieh tseegkieh, entreprenööreskapem,
kreativiteetem jïh innovasjovnem dåarjohte jïh formaliseeremem jïh evtiedimmiem skreejrehte gaajh smaave, smaave jïh gaskestoerre sïeltine, gaskem jeatjah dejtie baahtsemem vedtedh finansijelle dïenesjidie
8.4) Dovne 2030 ånnetji ånnetji nuhtemem veartenevijries vierhtijste bueriedidh åtnoen jïh produksjovnen sisnjelen, jïh barkedh ektiedimmiem nåhkehtidh ekonomeles evtiedimmien jïh byjreseeerjemi gaskem, mij lea dan luhkiejaepien dahkoeprogrammen mietie nænnoes åtnoen jïh produkusjovnen bïjre, gusnie doh evtiedamme laanth åvtene vaedtsieh.
8.5) 2030 åvtelen ellies jïh produktijve fasseldimmiem jïh eensi barkoem jaksedh
gaajhkide nyjsenæjjide jïh ålmide, aaj noerh jïh almetjh giehpiedamme
funksjovnemaahtojne, jïh seamma baalhkam åadtjodh seamma barkoen åvteste
8.6) 2020 åvtelen låhkoem noerijste tjarke giehpiedidh mah eah leah barkosne,
ööhpehtimmesne jallh lïerehtimmesne
8.7) Varke jïh radtjoes råajvarimmiejgujmie nïerhkedh juktie noerhkemebarkoem nåhkehtidh, daajbaaletje slaavebarkoem jïh almetjeåesiestimmiem nåhkehtidh jïh hoksedh doh vïerremes maanabarkoevuekieh – aaj dåårrehtimmie jïh åtnoe
maanadåaranïeriste – nyöjhkesuvvieh jïh nåhkesuvvieh, jïh 2025 åvtelen
gaajhkesåarhts maanabarkoeh nåhkehtidh
8.8) Barkijereaktah vaarjelidh jïh jearsoe barkoebyjresem gaajhkide barkijidie
eevtjedh, aaj barkoesïjsevaanterdæjjah jïh joekoen nyjsenæjjah mah sïjse
vaanterdieh, jïh barkijh mah leah ov-seekere barkoetsiehkesne
8.9) 2030 åvtelen politihkem evtiedidh jïh aelkedh juktie nænnoes turistejielemem eevtjedh mij barkoesijjieh sjugnede jïh voenges kultuvrem jïh voenges dorjesh eevtjieh
8.10) Nasjonaale finanseinstitusjovni faamoem vijriedidh jïh åtnoem baanghke- jïh tjirkemedïenesjijstie jïh finansijelle dïenesjijstie gaajhkesidie skreejrehtidh
8.a) «Aid for Trade»-åesiestimmiedåarjoem evtiedimmielaantide lissiehtidh, joekoen dejtie unnemes evtiedamme laantide, gaskem jeatjah dan nænnoestamme, integreereme mierievierhkien tjïrrh åesiestimmiefaageles dåarjose dejtie unnemes evtiedamme laantide (EIF)
8.b) 2020 åvtelen veartenevijries strategijem evtiedidh jïh aelkedh fasseldimmien gaavhtan noerijste jïh «The Global Jobs Pact» (veartenevijries barkoelatjkoe) sjïehtesjidh, maam Gaskenasjonaale barkoeorganisasjovnesne (ILO) evtiedamme.
9. Ulmie: Nænnoes infrastruktuvrem tseegkedh jïhfeerhmeles jïh nænnoes industraliseeremem jïhinnovasjovnem eevtjedh
9.1) Jaahkods jïh nænnoes infrastruktuvrem jolle kvaliteeteste evtiedidh, aaj
regijonaale jïh raastendåaresth infrastruktuvre, juktie ekonomeles evtiedimmiem jïh jieledekvaliteetem dåarjoehtidh leavlojne liehties åasan åvteste jïh seammavyörtegs baahtsemasse gaajhkesidie
9.2) Inkludeereden jïh nænnoes industraliseeremem jïh jielemeevtiedimmiem
eevtjedh, jïh 2030 åvtelen industrijen låhkoem fasseldimmeste jïh
bruttonasjonaaleproduktem tjarke lissiehtidh, tsiehkiej mietie fïereguhtene laantesne, jïh industrijen låhkoem fasseldimmeste jïh bruttonasjonaaleproduktem dejnie unnemes evtiedamme laantine guektiengïerth dan stoerre darjodh.
9.3) Baahtsemem finansijelle dïenesjidie lissiehtidh, aaj liehties kredihte, smaave
industrijesïeltide jïh jeatjah sïeltide, joekoen evtiedimmielaantine, jïh daej sïelti
posisjovnem nænnoestidh jïh dejtie aarvoesvaalhtesidie jïh maarkedidie integreeredh
9.4) 2030 åvtelen infrastruktuvrem orrestehtedh jïh jielemem jeatjahtehtedh guktie dïhte vielie monnehke sjædta, viehkine radtjoesåbpoe vierhtieåtnoste, jïh vielie åtnoe raajnes jïh byjresevietseles teknologijehammoejgujmie jïh industrijeprosessigujmie, gusnie gaajhkh laanth aktem barkoem darjoeh jïjtsh maahtoem jïh kapasiteeten mietie
9.5) Vitenskapeles dotkemem nænnoestidh jïh teknologijem jielemesuerkine
gaajhkine laantine orrestehtedh, joekoen evtiedimmielaantine, gaskem jeatjah –
åvtelen 2030 – innovasjovnese skreejrehtidh, låhkoem barkijijstie lissiehtidh (fïerhten millijovne årroejasse) dotkeme- jïh evtiedimmiegïehtelimmien sisnjelen, jïh dåarjojdebyögkeles jïh privaate dotkemasse jïh evtiedæmman tjarke lissiehtidh.
9.a) Nænnoes evtiedæmman infrastruktuvreste sjïehteladtedh evtiedimmielaantine viehkine dam finansijelle, teknologeles jïh faageles daajroem lissiehtidh afrikaanen laantide, doh unnemes evtiedamme laantide, evtiedimmielaantide bielelen mearoegaedtie jïh smaave evtiedimmiesåålestaatide
9.b) Nasjonaale evtiedimmiem teknologijeste, dotkemistie jïh innovasjovneste
evtiedimmielaantine dåarjoehtidh, gaskem jeatjah politihkeles mierieeaktoeh
hoksedh mah gellievoetem jieliemisnie eevtjieh jïh åesiestimmievaarojde
vielieaarvoem vedtieh
9.c) Baahtsemem bïevnese- jïh gaskesadtemeteknologijese tjarke lissiehtidh jïh
barkedh ihke doh unnemes evtiedamme laanth sïejhme jïh liehties baahtsemem
gaskevearman åadtjoeh åvtelen 2020
10. Ulmie: Joekehtsvoeth laantine jïh laanti gaskemgiehpiedidh
10.1) 2030 åvtelen aktem ånnetji ånnetji jïh ihkuve baalhkalissiehtimmiem åadtjodh dejtie 40 prosenth giefiesommes almetjidie gaajhkijste årroejijstie, mij lea verkebe goh nasjonaale gaskemedtien baalhkalissiehtimmie
10.2) 2030 åvtelen faamoem vihtiestidh jïh sosijaale, ekonomeles jïh politihkeles
feerhmemem gaajhkijste eevtjedh, mij ij leah jearohke aaltaristie, tjoeleste,
funksjovnemaahtoste, naeleste, etnisiteeteste, nasjonaale maadtoste, religijovneste jallh ekonomeles jallh jeatjah statusistie.
10.3) Seamma nuepieh hoksedh jïh joekehtsh jieledetsiehkine giehpiedidh, gaskem jeatjah sïerredihks laakh, politihkem jïh praksisem nåhkehtidh, jïh laakevedtemem, politihkem jïh råajvarimmieh eevtjedh mah leah sjïehteles daam ulmiem jaksedh.
10.4) Politihkem nænnoestidh, joekoen skaehtiej jïh lijkiemaaksoej, baalhkan jïh
sosijaalehoksen bïjre, dejnie aajkojne aktem ånnetji ånnetji jaabnedimmiem
joekehtsijstie åadtjodh
10.5) Reguleeremem jïh vaaksjomem bueriedidh veartenevijries finansemaarkedijstie jïh finanseinstitusjovnijste, jïh tjïrrehtimmiem njoelkedassijste nænnoestidh
10.6) Hoksedh evtiedimmielaanth buerebe meatan sjidtieh jïh åadtjoeh vielie meatan årrodh nænnoestidh sjæjsjalimmieprosessine veartenevijries finanseinstitusjovnine, guktie institusjovnh buerebelaakan juhtieh jïh vielie jaahkods sjidtieh jïh dïedtem vaeltieh jïh vielie legitijme sjidtieh.
10.7) Migrasjovnese jïh mobiliteetese sjïehteladtedh öörneldihkie, jearsoe,
reguleereme jïh eensi hammojne, gaskem jeatjah soejkesjamme jïh hijven
reeresovveme migrasjovnepolitihkem tjïrrehtidh
10.a) Prinsihpem sjïeregïetedimmien bïjre jïh joekehtahteme gïetedimmien bïjre
evtiedimmielaantijste, joekoen doh unnemes evtiedamme laantijste, latjkoej mietie mah leah Veartenen åesiestimmieorganisasjovnine dorjesovveme
10.b) Byögkeles evtiedimmiedåarjose jïh kapitaalegalkemasse skreejrehtidh, gaskem jeatjah ryöktesth ålkoelaanten skåårvemh, dejtie staatide gusnie daerpiesvoete stööremes, joekoen doh unnemes evtiedamme laanth, afrikaanen laanth, smaave evtiedimmiesåålestaath jïh evtiedimmielaanth bielelen mearoegaedtie, laanti jïjtsh soejkesji jïh programmi mietie.
10.c) 2030 åvtelen transaksjovnegebyrh giehpiedidh vuelelen 3 prosenti raajan
viehkine beetnegesertiestimmijste migraantijste hïejmelaantese, jïh
sertiestimmieöörnegh gebyrigujmie nåhkehtidh mah leah bijjelen 5 prosenth
11. Ulmie: Joekehtsvoeth laantine jïh laanti gaskemgiehpiedidh
11.1) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh baahtsemem eensi jïh jearsoe gåetide jïh vihkeles dïenesjidie utnieh akten liehties åasan åvteste, jïh tsiehkide slummedajvine bueriedidh
11.2) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkesh baahtsemem utnieh jearsoe, gaavnoes jïh nænnoes foeresjimmiesysteemide akten liehties åasan åvteste jïh jearsoesvoetem geajnojne bueriedidh, joekoen ektieskovhtese sjïehteladtedh jïh joekoen daerpiesvoetide almetjidie prååsehke tsiehkine, nyjsenæjjah, maanah, almetjh giehpiedamme funksjovnemaahtojne jïh båarasåbpoe almetjh.
11.3) 2030 åvtelen feerhmeles jïh nænnoes urbaniseeremem nænnoestidh mij nuepiem gaajhkesidie vadta meatan årrodh, lea feerhmeles, jïh nænnoes seabradahkesoejkesjimmiem jïh reeremem vadta gaajhkine laantine
11.4) Barkoem nænnoestidh veartenen kultuvre- jïh eatnemeaerpiem vaarjelidh jïh gorredidh
11.5) 2030 åvtelen tjarke giehpiedimmiem jaemedelåhkoen jïh låhkoem almetjijstie åadtjodh mah katastrofh dååjroeh, aaj katastrofh tjaetsine, jïh tjarkelaakan doh ryöktesth ekonomeles teehpemh veartenen tjåenghkies bruttonasjonaaleproduktesne unniedidh dagkerh katastrofi gaavhtan, juktie joekoen giefies almetjh jïh almetjh prååsehke tsiehkine vaarjelidh
11.6) 2030 åvtelen staari jïh voenges seabradahki negatijve baajnehtimmiem byjresasse giehpiedidh (mööleme fïerhten årroejasse), joekoen leavlojne elmiekvaliteetese jïh slaavvoegïetedæmman byögkeles jallh privaate öörnegi gaavhtan
11.7) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkesh dovnesh, joekoen nyjsenæjjah jïh maanah, båarasåbpoe almetjh jïh almetjh giehpiedamme funksjovnemaahtojne, baahtsemem utnieh jearsoe, feerhmeles jïh gaavnoes kruana dajvide jïh byögkeles tjïehtjelidie
11.a) Positijve ekonomeles, sosijaale jïh byjresen bïjre ektiedimmieh dåarjoehtidh staaredajvi, byjreski jïh bårrode bigkeme dajvi gaskem viehkine nasjonaale jïh regijonaale soejkesjh nænnoestidh
11.b) 2020 åvtelen tjarke lissiehtimmiem staarijste jïh voenges seabradahkijste mah integreereme politihkem nænnoestieh, jïh soejkesjh tjïrrehtieh dejnie aajkojne inkludeeredh, vierhtieåtnoem bueriedidh, klijmajarkelimmieh gaertjiedidh jïh sjïehtedidh jïh maehtedh katastrofh dåastodh jïh gïetedidh, jïh lissine ellies systeemem vaahrastuvremasse jïh katastrofegïetedæmman gaajhkine daltesinie evtiedidh jïh aelkedh, Sendai-mierievierhkien mietie katastroferiejriesvoetese jaepide 2015-2030
11.c) Dejtie unnemes evtiedamme laantide viehkiehtidh nænnoes jïh hijven gåetieh tseegkedh åtnoen tjïrrh voenges ïebnh nuhtjedh, gaskem jeatjah ekonomeles jïh faageles viehkien tjïrrh
12. Ulmie: Nænnoes åtnoe- jïh produksjovnemöönsterhhoksedh
12.1) Luhkiejaepien dahkoeprogrammem nænnoes åtnoen jïh produksjovnen bïjre tjïrrehtidh gosse gaajhkh laanth leah meatan, men guktie doh evtiedamme laanth åvtene vaedtsieh, seamma tïjjen goh krööhkeste evtiedimmielaanti
evtiedimmiedaltesh jïh nuepieh
12.2) 2030 åvtelen nænnoes reeremem jïh radtjoes åtnoem eatnemevierhtijste
åadtjodh
12.3) 2030 åvtelen fïerhten årrojen beapmoebaatsahtassh, dovne
detaljesåesiestimmesne jïh utniji gaskem, bieline unniedidh, jïh baatsahtassh
produksjovne- jïh fasseldimmiesvaalhtesisnie giehpiedidh, aaj baatsahtassh riblemen mænngan
12.4) 2020 åvtelen vielie byjresevietseles reeremem åadtjodh tjemikalijijstie jïh
gaajhke såarhts slaavvojste abpe jieledesyklusen tjïrrh, gaskenasjonaale
nænnoestamme mierievierhkiej mietie, jïh luejhtemem tjemikalijijstie jïh slaavvojste alman, tjaatsan jïh jåartan tjarke giehpiedidh juktie almetjehealsoen jïh byjreseskaarah bööremeslaakan gaertjiedidh
12.5) 2030 åvtelen slaavvoeveahkam tjarke giehpiedidh heerredimmien jïh
giehpiedimmien tjïrrh, jïh orresistie åtnoen jïh jarkelamme åtnoen tjïrrh ïebnijste
12.6) Sïelth skreejrehtidh, joekoen stoerre jïh gellienasjonaale sïelth, nænnoes vuekieh åtnose vaeltedh jïh bïevnesh jïjtse nænnoesvoeten bïjre sijjen reektemerutijni sïjse integreeredh
12.7) Nænnoes öörnegh byögkeles skåårvemi bïjre eevtjedh, mah leah fïereguhten laanten politihken jïh prioriteeremi mietie
12.8) 2030 åvtelen hoksedh gaajhkh almetjh abpe veartenisnie sjïehteles bïevnesh jïh goerkesem utnieh nænnoes evtiedimmien bïjre, jïh jieledevuekiem utnieh mij lea eatnemen mietie
12.a) Evtiedimmielaantide dåarjoehtidh guktie dah nænnoestieh sijjen vitenskapeles jïh teknihkeles kapasiteetem nænnoesåbpoe åtnoe- jïh produksjovnemöönsterh sjïehtesjidh
12.b) Vuekieh evtiedidh jïh sjïehtesjidh juktie effektem nænnoes fealadasseste
mööledh mij barkoesijjieh sjugniedieh jïh voenges kultuvrem jïh voenges dorjesh
eevtjieh
12.c) Ov-effektijve subsidijh fossijle båeltiemassese giehpiedidh viehkine
maarkedebotnjemh båarhte vaeltedh mah madtjeldehtieh fer jïjnjem nuhtjedh,
nasjonaale tsiehkiej mietie, gaskem jeatjah skaehtieh jïh lijkiemaaksoeh
jeatjahtehtedh jïh eerjije subsidijh nåhkehtidh desnie gusnie gååvnesieh, guktie
byjresen konsekvensh våajnoes sjidtieh, jïh seamma tïjjen ellieslaakan
evtiedimmielaanti sjïere daerpiesvoeth jïh tsiehkiem krööhkestidh, jïh eventuelle negatijve konsekvensh dej evtiedæmman gaertjiedidh dan hijven gåarede, jïh naemhtie guktie dïhte giefies almetjh jïh voenges seabradahkh vaarjele
13. Ulmie: Dallatjinie maam akt darjodh juktieklijmajarkelimmide jïh konsekvenside dejstie vuastalidh
13.1) Faamoem nænnoestidh vuastalidh jïh jïjtjemse klijmavaahride jïh
eatnemekatastrofide sjïehtedidh gaajhkine laantine.
13.2) Råajvarimmieh klijmarjarkelimmiej vööste sjïehtesjidh politihkesne, strategijine jïh soejkesjimmesne nasjonaale daltesisnie.
13.3) Nænnoestidh aktegsalmetji jïh institusjovni maahtoem vuastalidh, jïjtjemse sjïehtedidh jïh konsekvenside klijmajarkelimmijste giehpiedidh jïh dej maahtoem aareh bïeljelidh, jïh daajroem jïh voerkelimmiem dan bïjre nænnoestidh.
13.a) Åeliedimmide tjïrrehtidh mejtie doh evtiedamme laanth mah leah guejmieh
EN:n mieriekonvensjovnesne klijmajarkelimmiej bïjre leah vaalteme, juktie ulmiem jaksedh ektesne 100 millijardh dollar fïerhten jaepien skååffedh 2020 åvtelen gaajhkijste gaaltijijstie juktie evtiedimmielaanti daerpiesvoeth gaptjedh maereles klijmaråajvarimmieh sjïehtesjidh jïh dejtie ræhpaslaakan tjïrrehtidh, jïh ellieslaakan Kruana klijmafoentem juhtiehtidh gosse foente dan varke gåarede kapitaalem åådtje.
13.b) Mekanismh eevtjedh juktie maahtoem radtjoes klijmarelateereme
soejkesjæmman jïh reeremasse nænnoestidh dejnie unnemes evtiedamme laantine jïh smaave evtiedimmiesåålestaatine, gaskem jeatjah leavlojne nyjsenæjjide, noeride jïh voenges jïh marginaale seabradahkide.
*Byjhkesjimmien mietie EN:n mieriekonvensjovne klijmajarkelimmien bïjre lea
vihkielommes gaskenasjonaale jïh gaskestaateles forume rååresjimmide veartenevijries råajvarimmiej bïjre klijmajarkelimmiej vööste.
14. Ulmie: Mearoem jïh mearoevierhtieh nuhtjedh naemhtieguktie dïhte nænnoes evtiedimmiem eevtjie
14.1) 2025 åvtelen gaajhkesåarhts mearoedearjoedehtemem heerredidh jïh tjarke giehpiedidh, joekoen laantebaseereme gïehtelimmijste, aaj mearoedearjoedehteme jïh luejhteme beapmoesaelhtijste.
14.2) 2020 åvtelen ekosysteemide mearosne jïh mearoegaedtien mietie
nænnoeslaakan reeredh jïh vaarjelidh olles stoerre skaara sjïdth, gaskem jeatjah
ekosysteemi vuastalimmiefaamoem nænnoestidh jïh råajvarimmiejgujmie nïerhkedh juktie dejtie orresistie tseegkedh, guktie mearoeh maehtieh aejlies jïh produktijve sjïdtedh.
14.3) Bööremeslaakan konsekvenside mearoesuvredehtiemistie gaertjiedidh jïh
gïetedidh, gaskem jeatjah nænnoesåbpoe vitenskapeles laavenjostoen tjïrrh gaajhkine daltesinie.
14.4) 2020 åvtelen radtjoes råajvarimmieh sjïehtesjidh juktie guelievierhtide
reguleeredh, tjöödtjestidh fer jïjnje guelie göölesåvva, luhpehts, ov-reekteme jïh ovreguleereme göölemem jïh eerjije göölemevuekieh tjöödtjestidh, jïh vitenskapeles reeremesoejkesjigujmie nïerhkedh juktie guelievierhtide orresistie tseegkedh dan varke gåarede, unnemes dejtie daltesidie mah maehtieh dan nænnoes daltesem guelievierhtijste vedtedh goh gåarede guelieveahkaj biologeles sjïerevæhtaj mietie.
14.5) 2020 åvtelen unnemes 10 prosenth mearoegaedtie- jïh mearoedajvijste
vaarjelidh, nasjonaale reaktan jïh almetjereaktan mietie, jïh dan bööremes
vitenskapeles daajroen mietie mij gååvnese.
14.6) 2020 åvtelen såemies göölemesubsidijh nyöjhkedh mestie bijjiekapasiteete jïh bijjiegööleme sjædta, subsidijh nåhkehtidh mah luhpehts, ov-reekteme jïh ovreguleereme göölemem vedtieh, jïh lissine baajedh årrodh orre seammaplieres subsidijh sjïehtesjidh, seamma tïjjen goh byjhkesje akte maereles jïh radtjoes sjïere jïh joekehtahteme gïetedimmie evtiedimmielaantijste jïh dejstie unnemes evtiedamme laantijste, byöroe akte sjïehtesjamme bielie årrodh Veartenen åesiestimmieorganisasjovnen rååresjimmijste göölemesubsidiji bïjre (1)
14.7) 2030 åvtelen hoksedh doh ekonomeles aevhkieh nænnoes åtnoste mearoen vierhtijste, gaskem jeatjah nænnoes reeremen tjïrrh göölemistie, akvakultuvreste jïh turistejieliemistie, enn vielie aevhkine sjidtieh dejtie smaave
evtiedimmiesåålestaatide jïh dejtie unnemes evtiedamme laantide.
14.a) Vitenskapeles daajroem nænnoestidh, dotkemekapasiteetem tseegkedh jïh marijne teknologijem sertiestidh – jïh seamma tïjjen krööhkestidh kriterijh jïh
njoelkedassh Gaskestaateles oseanograafeles kommisjovneste (Intergovernmental Oceanographic Commission) sertiestimmien bïjre marijne teknologijeste – dejnie aajkojne tsiehkiem mearosne bueriedidh jïh marijne aarhtegellievoeten dåarjoem evtiedæmman lissiehtidh evtiedimmielaantine, joekoen smaave evtiedimmiesåålestaatine jïh dejnie unnemes evtiedamme laantine.
14.b) Göölijidie mah smaaveskaalagööleminie gïehtelieh, baahtsemem vedtedh
marijne vierhtide jïh maarkedidie
14.c) Vaarjelimmiem jïh nænnoes åtnoem mearojste jïh mearoevierhtijste
nænnoestidh viehkine almetjereaktam sjïehtesjidh guktie dïhte lea tjaalasovveme EN:n mearoereaktakonvensjovnesne, mij lea reaktavåaroeminie vaarjelæmman jïh nænnoes åtnose mearojste jïh mearoevierhtijste, guktie tjåådtje tsiehkesne 158 ENreektehtsisnie «The Future We Want».
1 1 Seamma tïjjen goh daaletje rååresjimmieh krööhkeste Vearteen åesiestimmieorganisasjovnesne, Doha-latjkosne jïh bæjhkoehtimmieh ministeretjåanghkoste Hongkongesne
15. Ulmie: Nænnoes åtnoem ekosysteemijste vaarjelidh,orresistie tseegkedh jïh eevtjedh, nænnoesskåajjereeremem hoksedh,saadtergemaajehgeerjehtimmiem nåhkehtidh, eatnemeeerjemem tjöödtjestidh jïh reverseeredh jïh teehpememaarhtegellievoeteste tjöödtjestidh
15.1) 2020 åvtelen nænnoes åtnoem jaevriebaseereme ekosysteemijste jïh dïenesjijstie vaarjelidh jïh dåvvodh mah daejtie ekosysteemide nuhtjieh, eatnemen nelnie jïh sislaanten dajvine, joekoen skåajjine, lovves dajvine, vaerine jïh gejhkie dajvine, åeliedimmiej mietie gaskenasjonaale latjkojne.
15.2) 2020 åvtelen sjïehtesjimmiem nænnoes reeremistie gaajhkesåarhts skåajjeste eevtjedh, skåajjetjoehpemem tjöödtjestidh, eerjeme skåajjh dåvvodh jïh tjarke skåajjem orresistie tseegkedh jïh orre skåajjem sjïdtedehtedh veartenevijries daltesisnie.
15.3) 2030 åvtelen saadtergemaajehgeerjehtimmiem nåhkehtidh, eerjeme eatnemem jïh jåartam beapmose dåvvodh, aaj laantedajvh mah leah baajnehtamme saadtergemaajehgeerjehtimmeste, gajhkoste jïh dulveste, jïh veartenen åvteste barkedh bielelen eerjeme eatnamistie.
15.4) 2030 åvtelen ekosysteemh vaerine vaarjelidh, aaj biologeles gellievoete desnie, guktie dah buerebelaakan edtjieh nænnoes evtiedimmine viehkiehtidh.
15.5) Dallatjinie jïh vijries råajvarimmiejgujmie nïerhkedh juktie eerjemem
habitaatijste giehpiedidh, teehpemem biologeles gellievoeteste tjöödtjestidh jïh 2020 åvtelen håvhtadihks aarhth vaarjelidh jïh heerredidh olles dah jaemieh.
15.6) Rïektes jïh seammavyörtegs juekemem aevhkijste eevtjedh mah leah åtnoen bïjre gen-vierhtijste, jïh maereles baahtsemem dagkerh vierhtide eevtjedh gaskenasjonaale sïemesvoeten mietie.
15.7) Råajvarimmiejgujmie dallatjinie nïerhkedh juktie luhpehts vuetjemem jïh
luhpehts åesiestimmiem vaarjeldihkie sjædtoe- jïh kreekeaarhtigujmie tjöödtjestidh, jïh dovne faalenasse- jïh gihtjemebieliem åesiestimmesne gïetedidh luhpehts dorjesigujmie vïlles kreekijste.
15.8) 2020 åvtelen råajvarimmieh sjïehtesjidh olles ammes aarth sïjse vaaltasuvvieh jïh geerjehtamme sjidtieh juktie ammes aarhti baajnehtimmiem tjarke giehpiedidh eatneme- jïh tjaetsiebaseereme ekosysteemide, jïh aaj prioriteereme ammes aarhth gïehtjedidh jallh nåhkehtidh.
15.9) 2020 åvtelen aarvoem ekosysteemijste jïh biologeles gellievoeteste sjïehtesjidh nasjonaale jïh voenges soejkesjimmieprosessine, strategijine
giefiesvoetenåhkehtæmman jïh reeknehlåhkosne.
15.a) Lissiehtimmiem finansijelle vierhtine tjarke mobiliseeredh gaajhkijste
gaaltijijstie, juktie biologeles gellievoetem nænnoeslaakan vaarjelidh jïh nuhtedh.
15.b) Stoerre vierhtieh gaajhkijste gaaltijijstie jïh gaajhkine daltesinie mobiliseeredh juktie nænnoes skåajjereeremem finansieeredh, jïh vierhkievierhtieh hoksedh mah leah sjïehteles dagkeres reeremem evtiedimmielaantine eevtjedh, gaskem jeatjah vierhkievierhtieh juktie skåajjem vaarjelidh jïh orre skåajjem sjïdtedehtedh.
15.c) Veartenevijries dåarjoem råajvarimmide lissiehtidh juktie luhpehts vuetjemem jïh luhpehts åesiestimmiem vaarjeldihkie aarhtigujmie nåhkehtidh, gaskem jeatjah voenges seabradahki maahtoem nænnoestidh doh gaavnoes nuepieh nuhtjedh juktie nænnoes jieledevåaromem tjåadtjoehtidh.
16. Ulmie: Raeffies jïh feerhmeles seabradahkh eevtjedhjuktie nænnoes evtiedimmiem hoksedh, jïh gaajhkeshdovnesh reaktavaarjelimmiem utnieh, jïh institusjovnhtseegkedh mah hijvenlaakan juhtieh, dïedtem vaeltieh jïh leahfeerhmeles gaajhkine daltesinie
F16.1) Gaajhkesåarhts vædtsoehvoeth jïh jaememevoetem tjarke giehpiedidh mij lea vïedteldihkie vædtsoesvoetese abpe veartenisnie.
16.2) Daaresjimmiem, nuhtemem, almetjeåesiestimmiem jïh gaajhke såarhts
vædtsoehvoeth ijh torturtem maanaj vööste tjöödtjestidh.
16.3) Reaktastaatem nasjonaale jïh gaskenasjonaale eevtjedh, jïh hoksedh gaajhkesh dovnesh seamma laaki mietie gïetesuvvieh, reaktajearsoesvoetem jïh
reaktavaarjelimmiem utnieh.
16.4) 2030 åvtelen tjarke giehpiedimmiem luhpehts finanse- jïh vaekniestraejmijste åadtjodh, aelhkebe darjodh eekh goeredh jïh bååstede seedtedh, jïh gaajhkesåarhts organiseereme meadtoeh nåhkehtidh.
16.5) Korrupsjovnem jïh gaajhkesåarhts måvhtah tjarke giehpiedidh.
16.6) Radtjoes jïh ræhpas institusjovnh gaajhkine daltesinie evtiedidh mah dïedtem vaeltieh.
16.7) Bealjijes, feerhmeles jïh representatijve sjæjsjalimmieprossesh hoksedh gusnie gaajhkesh åadtjoeh meatan årrodh gaajhkine daltesinie.
16.8) Vijriedidh jïh nænnoestidh evtiedimmielaanth åadtjoeh meatan årrodh
institusjovnine veartenevijries stuvremasse.
16.9) 2030 åvtelen juridihkeles identiteetem gaajhkesidie hoksedh, gaskem jeatjah reakadimmieregistreeremen tjïrrh.
16.10) Baahtsemem bïevnesidie hoksedh gaajhkesidie vihkeles frijjevoeth vaarjelidh, nasjonaale laaki jïh gaskenasjonaale latjkoej mietie.
16.a) Sjyöhtehke nasjonaale institusjovnh nænnoestidh, gaskem jeatjah
gaskenasjonaale laavenjostoen tjïrrh, dejnie aajkojne kapasiteetem bigkedh gaajhkine daltesinie, joekoen evtiedimmielaantine, juktie vædtsoesvoetem heerredidh jïh terrorismem jïh meadtoem nåhkehtidh.
16.b) Ij-sïerreden laakh jïh politihkem akten nænnoes evtiedimmien gaavhtan
eevtjedh jïh tjåadtjoehtidh.
17. Ulmie: Vierhkievierhtieh nænnoestidh mah leah daerpiesbarkoem tjïrrehtidh, jïh veartenevijries guejmievoethorrestidh nænnoes evtiedimmien gaavhtan
Finanse
17.1) Nasjonaale vierhtieh nænnoestidh jïh mobiliseerredh, gaskem jeatjah
gaskenasjonaale dåarjoen tjïrrh evtiedimmielaantide, dejnie aajkojne laanti nuepiem bueriedidh skaehtieh jïh jeatjah lijkiemaaksoeh krïebpesjidh.
17.2) Gïehtjedidh doh evtiedamme laanth ellieslaakan sijjen byögkeles
viehkieåeliedimmieh evtiedimmielaanti åvteste tjïrrehtieh (ODA), gaskem jeatjah jeenjesh dejstie leah jïjtjemse åeliedamme 0,7 prosenth ODA/BNI:ste
evtiedimmielaantide vedtedh jïh 0,15-0,20 prosenth ODA/BNI:ste vedtedh dejtie unnemes evtiedamme laantide; ODA-vedtijh haastasuvvieh vuarjasjidh unnemes 0,20 prosenth ODA/BNI:ste dåarjojne vedtedh dejtie unnemes evtiedamme laantide.
17.3) Jienebh beetnehvierhtieh evtiedimmielaantide mobiliseeredh jieniebistie
gaaltijijstie.
17.4) Evtiedimmielaanth viehkiehtidh guhkiebasse jïh nænnoes laajkoetsiehkieh
åadtjodh akten iktedamme politihken tjïrrh juktie laajkoefinansieeremem,
laajkoegiehpiedimmiem jallh jeatjah laajkoestruktuvremem eevtjedh, jïh doh
giefiesommes jïh jeenjemes laajkoeleevles laanti ålkoelaantelaajkoem gïetedidh
naemhtie guktie dïhte neavroem giehpede mij lea laajkoen gaavhtan.
17.5) Öörnegh nænnoestidh jïh tjïrrehtidh mah skåårvemen eevtjieh dejtie unnemes evtiedamme laantide.
Teknologije
17.6) Noerhte-åarjel-laavenjostoem, åarjel-åarjel-laavenjostoem jïh triangulæærelaavenjostoem bueriedidh jïh nænnoestidh regijonaale jïh gaskenasjonaale vitenskapen, teknologijen jïh innovasjovnen bïjre, jïh daajroejuekemem bueriedidh dej eaktoej bïjre mej bïjre seamadamme, gaskem jeatjah viehkine daaletje öörnegh buerebelaakan iktedidh, joekoen EN-daltesisnie, jïh akten veartenevijries mekanismen tjïrrh juktie teknologijem åehpies darjodh.
17.7) Evtiedimmiem, sertiestimmiem, geerjehtimmiem jïh bïevnemem eevtjedh
byjresevietseles teknologijeste evtiedimmielaantide hijven eaktoej mietie, gaskem jeatjah ij-maarkedeligke eaktojne jallh eaktojne mah jeatjahlaakan leah buerebe goh jeatjah laanth åadtjoeh, latjkoej mietie gaskemsh.
17.8) Teknologijebaanghkine jïh öörneginie kapasiteetetseegkemasse nïerhkedh
vitenskapen, teknologijen jïh innovasjovnen sisnjelen dejtie unnemes evtiedamme laantide 2017 åvtelen, jïh åtnoem lissiehtidh teknologijeste mij nuepieh vadta, joekoen bïevnese- jïh gaskesadtemeteknologije.
Kapasiteetetseegkeme
17.9) Gaskenasjonaale dåarjoem lissiehtidh juktie radtjoes jïh ulmien vööste
kapasiteetetseegkemem evtiedimmielaantine tjïrrehtidh, jïh dan tjïrrh nasjonaale tjïrrehtimmiesoejkesjh gaajhkide nænnoesvoeteulmide dåarjodh, gaskem jeatjah noerhte- åarjel-laavenjostoen, åarjel-åarjel-laavenjostoen jïh
golmeguejmielaavenjostoen tjïrrh.
Åesiestimmie
17.10) Sïejhme, njoelkedassebaseereme, ræhpas, ij-sïerreden jïh seammavyörtegs multilateraale åesiestimmiesysteemem eevtjedh Veartenen
åesiestimmieorganisasjovnen nuelesne, gaskem jeatjah rååresjimmide illedh
organisasjovnen Doha-öörnegen nuelesne.
17.11) Evtiedimmielaanti eksportem tjarke lissiehtidh, joekoen dejnie aajkojne dej unnemes evtiedamme laanti låhkoem veartenen eksporteste guektiengïerth dan stoerre darjodh åvtelen 2020.
17.12) Vihties tïjjemieriej åvtelen dejtie unnemes evtiedamme laantide ihkuve
lijkiemaaksohts jïh veahkafrijje maarkedebaahtsemem vedtedh, sjæjsjalimmiej mietie Veartenen åesiestimmieorganisasjovnesne, gaskem jeatjah hoksedh
preferaansenjoelkedassh importevaarojde dejstie unnemes evtiedamme laantijste leah tjyölkehke jïh aelhkie, guktie dah viehkiehtieh maarkedebaahtsemem aelhkebe darjodh.
Strukturelle gyhtjelassh
Politihkeles jïh institusjonelle sïemesvoete
17.13) Stabiliteetem veartenen makroekonomijesne nænnoestidh, gaskem jeatjah politihkeles iktedimmiem jïh sïemesvoeten tjïrrh
17.14) Vielie sïemesvoetem jïh ellies politihkem nænnoes evtiedimmien bïjre åadtjodh
17.15) Fïereguhten laanten dahkoenuepieh jïh åvtehkevoetem seahkaridh juktie jïjtse politihkem tseegkedh jïh tjïrrehtidh giefiesvoetenåhkehtimmien jïh nænnoes evtiedimmien bïjre. Guejmievoete jienebi ïedtjeladtji gaskem.
Guejmievoete jienebi ïedtjeladtji gaskem
17.16) Veartenevijries guejmievoetem nænnoes evtiedimmien bïjre nænnoestidh jïh dam guejmievoetine jienebi ïedtjeladtji gaskem dåarjoehtidh mah maehtieh daajroem, maahtoem, teknologijem jïh finansielle vierhtieh mobiliseeredh jïh juekedh, juktie viehkiehtidh gaajhkh laanth, joekoen evtiedimmielaanth, nænnoesvoeteulmide jeksieh.
17.17) Guejmievoeth skreejrehtidh jïh eevtjedh mah hijvenlaakan juhtieh
byögkelesvoetesne, byögkelesvoeten jïh privaate gaskem jïh sivijle seabradahkesne mah guejmievoeti dååjrehtimmieh jïh vierhtiestrategijh våaroeminie utnieh.
Daata, vaaksjome jïh dïedte
17.18) 2020 åvtelen dåarjoem kapasiteetebigkemasse evtiedimmielaantine lissiehtidh, aaj dejnie unnemes evtiedamme laantine jïh smaave evtiedimmiesåålestaatine, juktie tjarke baahtsemem bueriedidh jaahkods jïh sjyöhtehke daatide jolle kvaliteeteste, mah leah joekedamme baalhkan, tjoelen, aalteren, naeliem, etnisiteeten, migrasjovnestatusen, funksjovnemaahtoen, geograafeles sijjien jïh jeatjah nasjonaale sjïehteles damtsvæhtaj mietie.
17.19) 2030 åvtelen daaletje skraejrieh våaroeminie utnedh juktie möölemevuekieh nænnoes evtiedimmien bïjre evtiedidh mah bruttonasjonaaleproduktem lissiehtieh, jïh kapasiteetebigkemem statistihkesuerkesne evtiedimmielaantine dåarjoehtidh.